Tamsien tohinat

Hei täältä tullaan Suomi!

2010-05-24T07:06:00.000-07:00

Paluumme Suomeen lähestyy kovaa vauhtia... enää kolme päivää ja lähdemme matkaamaan kohti Suomea! Sitä on vielä jotenkin vaikea käsittää täällä vietetyn vajaan kahden vuoden jälkeen. Kotimme alkaa taas pikku hiljaa olla pakattu - kiitos Jaanan. Matkaamme ensiksi Uliastaista lentokoneella Mongolian pääkaupunkiin Ulaanbaatariin ja sieltä junalla Kiinaan. Pekingistä lennämme suoralla lennolla Suomeen.

Olo on samalla kertaa iloisen odottava sekä haikea. Paljon on saatu täällä kokea ja päällimmäisenä nousee kiitollisuus täällä vietetystä ajasta, vaikka helppoa elämä ei täällä ole ollutkaan. Kuvassa Tuomo ja Antti näyttävät kuin yhdestä suusta huudahtavan:"Hei Suomi, täältä tullaan!"

Hyvää kesää kaikille!

t. Tamsit

Kilpikonnakalliolla

2010-05-20T04:35:00.000-07:00

Ulaanbaatarissa ollessa vierailimme myös pääkaupungista noin 60 km päässä sijaitsevassa luonnonkauniissa Terelzin luonnonpuistossa. Kevät ei ollut vielä niin pitkällä, että luonto olisi puhjennut vihreään väriin, mutta yövyimme lähellä kuuluisaa kilpikonna -kalliota.

Mittasuhteita on ehkä vähän vaikea hahmottaa, mutta takana näkyy vuori, joten kilpikonnakaan ei ole ihan pieni! Eikös näytäkin ihan kilpikonnalta vai kuinka?

Ulaanbaatarissa

2010-05-08T06:18:00.000-07:00

Vierailimme pääkaupungissa Ulaanbaatarissa ('Punainen Sankari') parisen viikkoa. Alla näkyy sen sydämessä sijaitseva Suhbaatarin iso aukio ja parlamenttitalo.

Keskellä istuva patsashahmo esittää Khingis Khania. Patsaan molemmilla puolilla on vartiossa sota-asusteisiin pukeutuneet ratsastaja -patsaat. Tuona päivänä oli ilmeisesti koulunsa päättäneiden juhlat, sillä aukio oli täynnä juhla-asusteisiin pukeutuneita nuoria.

Shakki ja matti!

2010-04-17T00:45:00.000-07:00

Olen pitänyt shakkikerhoa vuoden alusta kotimme lähellä sijaitsevalla urheilutalolla. Vaikka säännöllisesti käyviä shakkikerholaisia ei ole löytynytkään montaa, niin ihmeekseni olen saanut todeta, että joka kerta paikalle on ilmaantunut ainakin joitakin innokkaita shakinpelaajia. Monilla koululaisilla on koulua iltaisinkin, joten aina he eivät pääse tulemaan.

Tytötkin ovat kiinnostuneita täällä shakista, toisin kuin Suomessa jossa shakki on pääasiassa poikien ja miesten laji. Ensi viikolla shakkikerhossa on tarkoitus järjestää turnaus.

Paimentolaisille jaettu zud-avustusta

2010-04-01T03:34:00.000-07:00

Olemme jakaneet Suomessa käynnissä olevan keräyksen tuotolla zud-avustusta paimentolaisille. Alla olevat kuvat ovat viimeisimmästä avustuksenjakotilaisuudesta, joka pidettiin 31.3.2010 läheisessä Aldarhaanin kylässä (30 km kotoamme).

Avustuskuorman kokonaispaino oli 15 750 kg. Se jaettiin 105:lle paimentolaisperheelle siten, että jokainen perhe sai jauhoja (50 kg), riisiä (25kg), sokeria (5kg) sekä eläinten rehua (70 kg).

Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille!

Pienoisauto kilpa-ajoissa

2010-03-15T06:24:00.000-07:00

Kävimme seuraamassa Antin kanssa täkäläisten lasten puusta tehtyjen pienoisautojen kilpa-ajoja. Autot oli maalattu ja koristeltu tarroilla tosi hienon näköisiksi ja ne myös kulkivat hyvin alla näkyvällä 3 auton kilparadalla.

Maali häämöttää alhaalla radan päässä. Saimme tiedon kilpailusta sen verran myöhään, että emme ehtineet saada omaa autoamme kisaan, mutta ehkä ensi kerralla! Sen verran hauskaa kilpa-ajoissa oli. Kilpailu järjestettiin täällä ensimmäistä kertaa ja lapset kilpailivat kolmessa eri sarjassa iän mukaan (7-11v.)

Tässä kaikki kilpa-ajoihin osallistuneet autot kaikessa komeudessaan! Voittaja-autot kulkivat todella vinhaa vauhtia kilpa-radalla ja erot maaliin tullessa olivat välillä todella pieniä. Maalikameran hidastuskuvaa olisi kyllä tarvittu.

Keräys Mongolian paimentolaisten auttamiseksi

2010-02-16T04:53:00.000-08:00

Suomessa on aloitettu keräys Mongolian paimentolaisten auttamiseksi. On arvioitu, että n. 1,7 miljoonaa karjaeläintä on kuollut tähän mennessä Mongolian kylmissä pakkasissa ruoan puutteeseen ja luku nousee koko ajan... Monet paimentolaisperheet ovat menettäneet lähes koko karjansa ja heidän toimeentulonsa on uhattuna. He tarvitsevat meidän apuamme!

Aiheeseen liittyviä uutisia:

Evl.fi: Tietotekniikkaa ja rehusäkkejä (6.2.2010)
Evl.fi: Ankara talvi koetellut karjaa ja ihmisiä (6.2.2010)

Yle.fi: Hirmupakkanen tappaa kasoittain Mongolian karjaa (8.2.2010)

SkyNews (video): Mongolia: Nomads Face Hunger Crisis (8.2.2010)

Paimentolaiset tarvitsevat apua!

2010-02-05T07:57:00.000-08:00

Tämä talvi on ollut erityisen vaikea paimentolaisille täällä. Jotkut sanovat, että tämä on vaikein talvi 30 vuoteen! Kesällä ei satanut riittävästi ja ruoho ei kasvanyt hyvin. Niinpä eläimet lähtivät heikkoina talveen. Lisäksi talvella on satanut epätavallisen paljon lunta ja eläimet eivät pysty kaivamaan lumen alta sitä vähääkään syötävää mitä normaalisti! Sitten kun tähän lisätään se, että täällä on pidellyt poikkeuksellisen kovia pakkasia ja pitkään, niin surullinen kuva alkaa pikku hiljaa hahmottua.

FLOM-M on avustanut paimentolaisia luovuttamalla kaksi avustuskuormaa tällä viikolla. Kuvassa on lähdössä parhaillaan yksi kuorma eläinten rehua ja eläinten peittoja lämmikkeeksi.
Paikalliset sanovat, että aron ruoho on nyt loppunut kokonaan ja eläimet näkevät nälkää. Paimentolaisilla ei ole varaa ostaa kallista eläinrehua karjalleen ja sadattuhannet eläimet ovat siksi kuolleet kovissa pakkasissa. Maassa arvioidaan olevan n. 43,6 milj. karjaeläintä! Lisäksi kaikkea avustustoimintaa vaikeuttaa se, ettei autolla pääse paljon lumen vuoksi liikkumaan monin paikoin. Täällä on monia maaseutukyliä, jotka ovat täysin lumen saartamia!

Uhkana on, että monet paimentolaisperheet menettävät koko karjansa ja samalla toimeentulonsa. Täällä tarvitaan siis apua ja nopeasti! Suomessa ollaan laittamassa keräystä vireille...

Luistelemassa

2010-01-19T06:14:00.000-08:00

Kotimme lähellä on jäädytetty koripallokentän kokoinen alue pieneksi luistelukentäksi. Saimme ostettua luistimet Ulaanbaatarista koko perhe ja olemme Tuomon ja Antin kanssa päässeet niitä kokeilemaankin.

Kuten kuvasta näkyy, niin löysimme samaisesta kaupasta myös jääkiekkokypärät Tuomolle ja Antille. Ostimme lisäksi kaksi KOHO-jääkiekkomailaa (!!) ja kiekot. Emme ole nähneet täällä maaseudulla muilla jääkiekkovarusteita, ainoastaan luistimia. On siinä ollut paikallisilla lapsilla ihmettelemistä, että mikä tää musta mötikkä oikein on... :) Innokkaasti ovat pihan lapset kuitenkin lähteneet tekemään uutta tuttavuutta mailan ja kiekon kanssa - liekö joku näistä pojista jonain päivänä uusi Wayne Gretzky, kukatietää...?

Uuden vuoden aattona

2009-12-31T21:34:00.000-08:00

Kävimme Tuomon ja Antin kanssa ihastelemassa paikallisia lumiveistoksia läheisellä aukiolla. Siellä oli muistettu lapsia (ja vähän isompiakin) rakentamalla useita lumiliukumäkiä.

Tässä Tuomo ja Antti istuvat lumesta tehdyillä valtaistuimilla. Ulkona oli jo melko pimeää ja ei olisi helposti uskonut, että juuri tässä valaistuksessa lumiveistokset näkyvät parhaiten, kun kameran salamavalo heijastuu niistä!

Tässä Antti ja Tuomo ovat "kiivenneet" Eiffel-torniin. Laskettuamme aikamme lumiliukumäistä, lähdimme kotiin lämmittelemään, sillä pakkanen alkoi kiristyä pimeän tultua.

Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille!

t. Tamsit

Jouluaattona

2009-12-24T05:20:00.000-08:00

Vietimme joulua rauhaisasti omassa kodissamme, vaikka aaton aamuna koimmekin yllätyksen, kun vessamme katosta tiputti vettä! Onneksi vettä ei ehtinyt tulla paljon ja iltapäivällä putkimiehet saivat jo korjattua tiputtavan putken ennen joulurauhan julistamista. Toisen ison yllätyksen olimme kokeneet edellisenä päivänä, kun tapasimme kuin ihmeen kaupalla paikallisen kalastajan ja saimme joulupöytään tuoretta kalaa! Ajoitus ei olisi voinut olla parempi, sillä emme ole täällä nähneet kalaa myytävänä.

Kuvassa Antti ja Tuomo odottavat kärsivällisesti pakettien aukaisua, vaikka kovasti täpinöissään olivatkin. Kiitos kaikille meitä muistaneille, joulukorttien ja -pakettien lähettäjille!

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

t. Tamsit

Pulkkamäen riemua

2009-11-18T04:35:00.000-08:00

Pakkanen helpotti hieman, joten pääsimme ensimmäistä kertaa pulkkamäkeen Tuomon ja Antin kanssa täällä Uliastaissa. Lunta oli ihan kivasti, sitä oli tullut enemmän kuin edellisessä asuinpaikassamme.

Kokoilta saadut vanhat pulkat pelasivat oikein hyvin (kiitos!) ja saimme mukavat vauhdit vuoren rinteellä ilta-auringon paistaessa.

Antin 7v. synttärit

2009-11-05T02:48:00.000-08:00

Juhlimme Antin 7v. synttäreitä kotosalla. Synttärivieraana oli yläkerran Saara-ope. Täytekakkua ei vielä pöydässä ollut, sillä juhlimme Antin synttäreitä uudestaan ensi viikolla isommalla porukalla.

Antti sai monia kivoja lahjoja mm. legoja, autoja, kellon, hyrriä ja pöytälampun.

Ensilumi

2009-10-17T05:51:00.000-07:00

Kuulin, että sinne Suomeenkin on tullut jo lunta. Nyt sitä saatiin sitten vähän tännekin. Ensilumi tuli räntänä ja on sulanut päivän mittaan suuremmalti osin pois, mutta vuorilla on yhä lunta.

Yöllä voi olla jopa -20´C pakkasta ja päivälämpötilat ovat nollan tuntumassa. Onneksi sisällä on mukavan lämmintä. Lumi tekee vuoret todella kauniin näköisiksi.

Vuorten ja jokien maa

2009-10-11T07:38:00.000-07:00

Mongoliassa on paljon vuoria ja jokia. Ennen Mongoliaan tuloa kuvittelin Mongolian maaperän olevan hyvin karua ja kuivaa - ja sitähän se toki onkin, mutta ilokseni olen saanut huomata että sitä halkovat monet pienet ja vähän isommatkin joet siellä täällä. Vesi on elämän perusedellytys ja sitä se on myös täällä mitä suuremmissa määrin. Täällä on saanut elää todeksi mm. sen mitä "...virvoittavien vetten tykö Hän minut johdattaa" tarkoittaa.

10 kilometrin päässä kotoamme aukeaa tällainen maisema. Kaukana taustalla häämöttää lumihuippuinen vuori, joka on yksi Mongolian korkeimmista. Etualalla virtaa joki, jonka erottaa vihreänä kaistaleena kuvassa. Yksi mielenkiintoinen juttu täällä on myös sekin, että täällä puut kasvavat yleensä vuoren pohjoisrinteellä. Suomessahan etelä on se ilmansuunta, jossa puut kasvavat parhaiten. Mutta täällä se on siis pohjoinen, mikä johtunee siitä, että pohjoisrinteellä on kosteinta.

Syksyn väriloistoa

2009-09-19T04:05:00.000-07:00

Syksy tuli tänne nopeasti ja niin pääkatumme poppelitkin sen huomasivat. Tänään oli päivällä vain +5'C lämmintä ja yöllä pakkasta. Talvikaan ei siis ole enää kaukana. Tänne tulee kuulemma ensilumi yleensä lokakuun lopussa.

Viikonlopuksi annettiin tietyille alueille lumimyrskyvaroitus, mutta tänne se ei onneksi tullut. Tulevaksi viikoksi on luvattu lämpenevää, joten emmeköhän vielä saa nauttia hienoista syyssäistä!

Uusi kotimme

2009-09-02T08:03:00.000-07:00

Tältä näyttää uusi Uliastain kotimme valokuvien muodossa...

Keittiö on aika pieni, mutta kaikki tarpeellinen mahtuu sinne paitsi ruokapöytä, joka sijaitseekin olohuoneessa.

Ruokailemme siis olohuoneessa, jossa kuivatamme myös pyykkiä sekä pidämme yhteyttä ulkomaailmaan internetin avulla.

Makuuhuoneessa meidän kaikkien sängyt ovat vieri vieressä. Vaatehylly mahtuu sinne myös juuri ja juuri.

Tässä Tuomon ja Antin päivähuone, jossa tehdään mm. koululäksyjä sekä leikitään.

Kylpyhuone/wc:ssä on ammeen ja pesukoneen lisäksi kuumavesiboileri, joka antaa meille lämmintä vettä. Asuntomme on viileä näin kesäisin helteelläkin. Ensi talvena selviää, kuinka lämmin se on... :)

Naadam - urheilujuhlan tuntua

2009-07-11T02:04:00.000-07:00

Naadam on toinen vuoden suurista juhlista ja se on kolmen lajin urheilutapahtuma. Paremmuudesta kilpaillaan seuraavissa lajeissa: paini, hevosratsastus ja jousiammunta.

Tässä painiottelu menossa urheiluareenalla... Paini on Naadamissa miesten laji ja siinä on aika vähän sääntöjä kuulemma. Riittää että kaataa toisen niin, että toisen polvi koskettaa maata ensin. Naisille järjestetään omia painikilpailuja kuulemma.

Tässä ollaan jo hevosratsastuskilpailujen palkintojen jaossa. Ratsastajina toimivat 4-8 vuotiaat lapset! Täällä sanotaankin leikkisästi, että lapset oppivat ensiksi ratsastamaan ja sitten vasta kävelemään :) Ratsastusmatkat pyörivät 20 km molemmin puolin riippuen lasten iästä. Kilpailu tapahtuu arolla. Mekin kävimme katsomassa erästä kilpailua.

Jousiammunnassa yritetään osua 75 metrin päässä sijaitsevan maalialueen tötsiin, jotka sijaitsevat lähellä maanpintaa. Jokaisesta osumasta saa yhden pisteen ja nuolia on yhteensä 40. Ei mikään helppo laji tämäkään! Tähän lajiin osallistuvat niin naiset kuin miehetkin.

Uudessa kaupungissa

2009-06-14T00:24:00.000-07:00

Muutimme eilen uuteen kaupunkiin Uliastaihin. Muuttotavaratkin jo saapuivat tänne. Tältä uusi asuintalomme näyttää:

Taloamme ollaan juuri maalaamassa vaaleansiniseksi. Asumme ensimmäisessä rapussa vasemmalta lukien ja ensimmäisessä kerroksessa. Talo sijaitsee miltei pääkadun varrella.

Pääkatu on poppeleiden reunustama. Siitä kaupunki saa nimensäkin, sillä Uliastai tarkoittaa mongoliksi poppelia.

Kaupungin läpi virtaa joki ja se värjää maiseman vihreäksi.

Joesta vähän kauempana ruoho ei näytä enää niin vihreältä. Takana näkyy yksi vuorenhuipuista. Kaupunki sijaitsee vuorten muodostamassa laaksossa.

Asumme tämän vuorenhuipun juurella.

Lasten leikkikenttiä on aika vähän täällä, mutta onneksi aivan kotimme lähellä on kaksikin koripallokenttää sekä urheilutalo.

Lähiasuinalueemme näyttää tältä. Sinertävä talomme on kuvan keskellä, oikealla sijaitsevan kellertävän kaupungin korkeimman kerrostalon vieressä.

Hei me muutetaan (taas)

2009-06-11T10:23:00.000-07:00

Meillä on taas muutto edessä.... huomenna on tarkoitus pakata kaikki tavaramme muuttoautoon. Jos kaikki muutot otetaan huomioon, niin tämä taitaa olla kymmenes muutto 10 vuoden sisällä! Osa näistä on tosin väliaikaisia muuttoja, mutta silti. Muuttamista on siis tullut harjoiteltua muutama kerta :)

Mutta vaikka olemmekin muuttaneet niin monta kertaa, niin tämänkertaiseen ongelmaan emme olleet vielä aikaisemmin törmänneet: muuttoauto on niin ISO ettei se saa ajella kaupungin pienillä kaduilla! Kyseessä on kaksiosainen rekka, jonka "peräkärrissä" on täysikokoinen kontti. Erikoiskuljetus siis. Joudumme todennäköisesti ensiksi käyttämään pienempää muuttoautoa, jolla tavarat kuljetetaan kaupungin laitamalla sijaitsevan varsinaisen muuttoauton luo. Ja jotta kaikki ei olisi liian helppoa niin määränpäässä sähköjohdot ovat tiellä, joten nosturilla on vaikeuksia laskea konttia määräpaikkaan. Kaikkea sitä voikin tulla vastaan... :)

Kalareissulla

2009-06-07T05:48:00.000-07:00

Pääsimme Tuomon ja Antin kanssa kalastamaan läheiselle joelle, joka sijaitsee 15 km päässä kodistamme. Mukaamme lähti paikallinen ystävämme, joka osoittautui mestarikalastajaksi. Kaloja oli huonosti liikkeellä tähän aikaan vuodesta, mutta silti ystävämme onnistui pyydystymään 3 keskikokoista kalaa. Yhden näistä hän pyydysti atraimella.

Tässä yksi vonkaleista rantakivikolla (kuva on muuten Antin ottama). Tuomo ja Anttikin pääsivät kokeilemaan kalastusta virvelillä. Ystävämme kalasti pelkällä siimalla, jonka päässä oli elävä pieni täkykala ja koukku sekä paino. Oli hienoa seurata hänen työskentelyä ja ihmetellä hänen tarkkaa näköään: hän näki kalat helposti vedessä, vaikka me muut emme nähneet mitään! Auringon paistaessa saimme viettää todella upean päivän yhdessä.

Kadulla voi tulla vastaan... possuperhe!

2009-06-02T07:12:00.000-07:00

Suomen kaupungin kaduilla näkee harvemmin possuja, mutta täällä kaikki on mahdollista! Olemme nähneet possuja täällä aikaisemminkin, mutta nyt mukana oli todella pieniä sellaisia...

Tässä äiti-porsas ylittää katua poikastensa kanssa. Yhdellä poikasista tuntuu olevan kova nälkä. Kamelia emme ole tässä kaupungissa kadulla nähneet, mutta jakkihärkiä, hevosia ja lehmiä kylläkin. Kun muutamme uuteen kaupunkiin, niin siellä kuulemma voi nähdä kameleitakin.

Tuomon 9v. synttärijuhlat

2009-05-23T18:30:00.000-07:00

Vietimme Tuomon 9v.-synttärijuhlia kuukausi etukäteen, sillä kun muutamme uuteen kaupunkiin kesäkuun alussa, niin emme tunne siellä juuri ketään. Halusimme siis, että täällä meille tutut ihmiset pääsevät osallistumaan Tuomon synttäreille. Vieraita tulikin mukavasti aina Suomesta asti! Eräs suomalaisten matkaseurue oli nimittäin saapunut tänne.

Jaana teki tapansa mukaan herkullisen synttärikakun. Tuomo oli toivonut tällä kertaa jurtta-aiheista kakkua. Se oli päällystetty suklaalla ja karkeilla (vihreät). Tuomo sai mm. lahjaksi omalta opettajaltaan Kiinasta tuodun puisen krokotiilin, jonka häntä liikkuu. Tuomon paras ystävä Tengis pääsi myös synttäreille.

Paimentolaiselämään tutustumassa

2009-05-06T08:26:00.000-07:00

Pääsimme vierailemaan erään paimentolaisperheen luona maaseudulla. Heillä on paljon karjaa: lampaita, vuohia, hevosia ja lehmiä. Pääsimme seuraamaan aivan läheltä pieniä karitsoja, kilejä ja vasikoita sekä kuinka mm. kallista kashmir-villaa kerätään vuohista.

Tässä Tuomo pitää pienestä kilistä hyvää huolta. Erityisen hellyttävää oli, kun äiti-lampaat ja -vuohet tulivat illansuussa laitumelta kotiin ja pikkukaritsat ja -kilit päästettiin etsimään omaa äitiä päästen siten maitoaterialle. Voi sitä määkinää kun pikkuiset etsivät äitiään! Poikaset tunnistavat oman äitinsä hajun perusteella.

Tässä Antti pitää pientä kiliä sylissään. Takana aitauksessa näkyy karitsoita ja kilejä. Tuomo ja Antti pääsivät myös talutusratsastukseen eräällä rauhallisluontoisella hevosella. Sää oli mitä mainioin auringon paistaessa lämpötilan ollessa +25C.

Ulaanbaatarissa

2009-04-25T07:33:00.000-07:00

Vierailimme kaksi viikkoa pääkaupungissa Ulaanbaatarissa pääsiäisen aikaan. Alla on kuva tästä 1,2 milj. asukkaan kaupungista, joka levittäytyy laaksoon pitkulaisesti 20 km matkalta useiden vuorien ympäröimänä.

Vierailimme myös Ulaanbaatarin lähistöllä sijaitsevassa luonnonpuistossa (Tereltz). Saimme nauttia lämpimästä ja kesäisestä säästä joen rannalla vuorten ympäröimänä.

Seuraava päivänä satoikin sitten lunta reippaasti :) Mongoliassa voi kuulemma joskus päästä näkemään neljä vuodenaikaa yhden ja saman päivän aikana! Säät voivat vaihtua nopeasti, varsinkin näin keväisin.

Lumi satoi vuorten rinteille, joten pääkaupungissa vältyttiin lumisateelta. Aika meni nopeasti kokouksissa ja hankintoja tehdessä, jonka jälkeen palasimme takaisin maaseudulle...

Saunassa

2009-03-26T06:17:00.000-07:00

Saimme kuulla, että paikkakunnan ainut sauna sijaitsee eräässä hotellissa. Siispä sitä oli pakko lähteä katsastamaan, että millainen se on. Edellisestä saunassa käynnistä olikin ehtinyt kulua jo puolisen vuotta! Alla kuva saunan sisältä:

Yllätykseksemme saunatilat olivat mitä mainioimmat. Sauna on kuulema remontoitu edellisenä syksynä ja se on hyvin suomalaiseen tapaan rakennettu paneeleineen ja pukuhuoneineen. Sauna kävisi hyvin suomalaisesta edustussaunasta, vaikka lämmintä vettä joutuukin tosin käyttämään säästeliäästi suihkussa käydessä. Olivat hankkineet tuliterän kiukaankin äskettäin, joten kyllä meidän nyt kelpaa! Käymme poikien kanssa joka toinen viikko saunassa virkistäytymässä. Miksi vain joka toinen viikko - jotta saunassa käynti tuntuisi juhlalta! :)

Hevosratsastuskilpailussa

2009-03-17T05:18:00.000-07:00

Pääsimme tutustumaan, millaisia hevosratsastuskilpailutapahtumat täällä ovat. Ne ovat täällä hyvin suosittuja ja kilpailu käydään arolla. Talvella ratsastetaan pienempi matka eli "vain" 18 km, kesällä on sitten pidempi matka kyseessä. Yksi asia ensi alkuun kuitenkin ihmetytti - miksi isojen hevosten ratsastajina toimivat pienet lapset? Vastaus on kuitenkin järkeenkäypä, hevoset eivät väsy niin helposti kun ratsastaja on kevyt.

Tässä ratsastajat saapuvat maaliin peräkanaa, maalin molemmilla puolilla on sadoittain ihmisiä. Ihmetytti, että kuinka ihmeessä lapset pysyvät hevosten selässä kovassa vauhdissa, kun useimmilla ei näkynyt olevan satuloitakaan! Yksi ratsu tuli maaliin ilman ratsastajaa ja se oli aika surullinen näky kaiken hulinan keskellä. Maaliintulo tapahtui nopeasti ja kilpailu oli nopeasti ohi, tosin kaksi muuta lähtöä oli sinä päivänä vielä jäljellä.

Tsagaan sar -juhlissa

2009-03-12T04:50:00.000-07:00

Tsagaan sar on isoin juhla täällä. Mekin teetimme paikalliset puvut, deelit, itsellemme ja osallistuimme juhlimiseen vierailemalla useissa paikallisten kodeissa. Juhlan aikana tarjotaan monenlaista syömistä ja juomista mm. maitoteetä ja bootseja sekä salaattia. Maha oli kovalla koetuksella, sillä samana päivänä saattoi olla useita vierailuja ja joka paikassa piti syödä maha täyteen :)

Tässä olemme koko perhe erään paikallisen kodin (jurtan) edustalla pukeutuneena deeleihin. Asukokonaisuuteen kuuluu deelin lisäksi hattu, vyö ja saappaat. Kerromme enemmän Tsagaan sarista ja sen juhlimisesta tulevassa ystäväkirjeessämme...

Pulkkamäessä

2009-02-24T02:22:00.000-08:00

Kävimme laskiaissunnuntaina pulkkamäessä. Menoa ei tuntunut yhtään haittaavan se, että lunta oli vähänlaisesti ja ulkona puhalsi kylmä tuuli. Ihmeen hyvin pulkat kuitenkin kulkivat pakkaslumessa pienten kivien ja kokkareiden yli. Hyviä laskurinteitähän täällä vuorten juurella kyllä riittää.

Antilla ja Tuomolla oli riemu ylimmillään, kun pääsivät laskemaan pulkalla täällä ensimmäistä kertaa! Kiitos vaan Mikalle pulkkien lainasta. Muutamme ensi talveksi uudelle paikkakunnalle ja siellä pitäisi kuuleman mukaan olla enemmän lunta. Ehkä siellä pääsemme useammin pulkkamäkeen...

Esimakua hiekkamyrskystä

2009-02-20T08:39:00.000-08:00

Kevät on täällä kuulemma hiekkamyrskyjen aikaa. Hiekkamyrskyt ajoittuvat maalis-toukokuulle kestäen siis kolmisen kuukautta. Vaikka Gobin autiomaa ei olekaan ihan "vieressä", niin koska täällä ei ole paljon lunta, niin maaines (hiekka) on kuivaa ja pölisee helposti. Saimme tästä vähän esimakua äskettäin, kun tuuli nostatti eräänä päivänä hiekkapölyä ilmaan ihan kunnolla...

Tässä näkymä olohuoneemme ikkunasta ennen hiekkamyrskyä. Takana näkyy vuorijono ja kuinka hiekka alkaa nousta pikku hiljaa ilmaan...

Ja tässä samainen näkymä hiekkamyrskyn aikana. Takana oleva vuorijono ja taivas eivät enää erotu, eikä lähitalotkaan enää kunnolla. Jonkin ajan kuluttua tuli taas "selkeää" ja sitten sama toistui useita kertoja. Onneksi tämän jälkeen tänne on satanut lunta ja eikä täällä ole tuullut enää niin kovasti. Kun todelliset hiekkamyrskyt alkavat maaliskuussa, niin voipi olla ettei ulkona tee mieli olla niin paljoa. Hieno hiekkapöly tulee valitettavasti myös ikkunoiden läpi huoneilmaan jonkun verran, vaikka ikkunoiden raot on tilkitty tapettipaperilla.

Luistelemassa

2009-01-30T18:46:00.000-08:00

Jätimme luistimet suosiolla Suomeen, ensinnäkin siksi että poikien luistimet olivat käyneet pieniksi ja toiseksi ajattelimme, että täällä ei todennäköisesti pääsisi kuitenkaan luistelemaan jääkenttien vähyyden vuoksi. Nyt niitä luistimia olisi kuitenkin tarvittu! Onneksi täällä asunut suomalainen lapsiperhe oli jättänyt lastensa luistimet tänne - ja voi ihmettä: luistimet sattuivat olemaan juuri Antin ja Tuomon kokoa! Voi sitä riemua, kun pääsimme läheisen joen jäälle luistelemaan!

Tässä Tuomo ja Antti luistimet jalassa joen jäällä. Osa joesta on sulana virtauksen vuoksi, mutta tämän joenuoma oli päässyt jäätymään kovista pakkasista. Onneksi joet eivät ole täällä kuulemma kovin syviä, jos jää sattuisi jostain syystä pettämään. Varovainen pitää toki silti olla. Ulaanbaatarissa pelataan muuten kuulemma vuosittain Mongolian mestaruuskilpailut jääkiekossa! Monet täkäläiset tuntuvat tuntevan Suomen hyvänä jääkiekkomaana.

Pääkaupungissa käymässä

2009-01-24T07:04:00.000-08:00

Vierailimme uudenvuoden alkajaisiksi pääkaupungissa Ulaanbaatarissa ("Punainen Sankari") viikon verran. Matka oli sinänsä jo elämys: 500 km matkaan meni aikaa 10 tuntia eli keskinopeuden ollessa 50 km/h. Tämä johtuu siitä, että vain osa matkasta taivalletaan asvalttiteitä pitkin, loput ajetaan arolla muiden ajamissa urissa. Maasturin renkaat ovat kovalla koetuksella näillä teillä ja renkaanvaihto on tuttua puuhaa, niin meilläkin menomatkalla. Välillä pitää väistellä myös aron hevos- ja karjalaumoja, jotka tulevat tielle. Täällä ajellaan kesärenkailla vuoden ympäri, onneksi täällä sataa niin vähän lunta kuivan mannerilmaston vuoksi.

Suoraan sanottuna olin jo ehtinyt unohtaa miltä suurkaupunki näyttää isoine rakennuksineen ja autoruuhkineen. Olimme olleet edellisen kerran pääkaupungissa nelisen kuukautta sitten kun saavuimme maahan. Silloin oli vielä syksy eikä talvisesta kaupunkia peittävästä savusumusta ollut tietoakaan. Savusumu on pahimmillaan tässä 1,2 milj. asukkaan kaupungissa aamuisin ja iltaisin, kun kivihiilivoimaloiden savu jää vuorten ympäröimään pullonkattilaan seisomaan. Vuoret nimittäin estävät tehokkaasti tuulia puhaltamasta savuja pois. Lisäksi valtava autojen paljous tuottaa osan savuista pakokaasuillaan. Olemme iloisia, kun olemme saaneet asua maaseudulla 16 000 asukkaan pikkukaupungissa puhtaammassa ilmanalassa, vaikka kyllä meilläkin iltaisin ja aamuisin lämmityssavuja on jonkin verran. Mutta meillä sentään näkee viereiset kerrostalot! Alla olevassa kuvassa ei näy juurikaan savuja, ilma oli tuona iltapäivänä tuulen vuoksi melko puhdas.

Asuimme vierailumme ajan kuvassa näkyvässä kerrostalossa. Pihalla oli kiva leikkikenttä, jossa Tuomo ja Antti tykkäsivät leikkiä. Ulkona oli vain kirpakka pakkanen -28C, joten ulkona ei tehnyt mieli olla kovin kauaa. Kävimme Jaanan kanssa kielikoulussa aamupäivisin ja sen jälkeen lähdimme koko perheen kanssa keskustaan syömään ja ostoksille. Ulaanbaatarin tavarataloistahan voi ostaa käytännössä mitä tahansa, toisin kuin maaseudulla, josta ei löydy tiettyjä tuotteita mm. kanaa, kaakaota, länsimaisia muroja ja juustoa. Vieralimme Tuomon kanssa myös Eläintieteellisessä museossa katsomassa mm. dinosauruksia. Ai niin, eksyinpä paikalliseen shakkikouluunkin ja pelasin siellä yhden pelin. Viikko meni nopeasti ja niin palasimme takaisin maaseudulle.

Uutenavuotena

2009-01-01T18:57:00.000-08:00

Uusi vuosi vaihtui täällä melko rauhallisissa merkeissä. Vietimme uutta vuotta kotonamme perheen kesken herkutellen ja perheleffoja katsellen. Täkäläiset tykkäävät paljon ilotulitteista, mutta hienoinen yllätys oli, että emme nähneet kovin paljon raketteja ennen h-hetkeä (klo 24). Sinnittelimme Tuomon kanssa pisimpään, mutta emme mekään jaksaneet valvoa keskiyöhön asti. Olimme jostain syystä kaikki tosi väsyneitä. Havahduin keskellä yötä kuitenkin rakettien paukkeeseen ja totesin uuden vuoden vaihtuneen. Sitä taitaa olla jo niin vanha, ettei jaksa edes uutena vuotena enää valvoa... :)

Tässä Tuomo ja Antti läheisellä aukiolla jääveistoksen luona uudenvuodenpäivänä.

Hyvää alkanutta tätä vuotta 2009 kaikille!

Joulunviettoa

2008-12-25T02:57:00.000-08:00

Joulu tuntui tulevan tänä vuonna tosi nopeasti ja nopeasti se tuntuu menevänkin. Kaupasta löytyi pieni ja kohtuuhintainen muovikuusi, jonka koristelimme koristeilla. Koristeita löytyi kaupasta ihan kiitettävästi, sillä paikalliset koristelevat uutena vuotena vähän samaan tapaan kuin me jouluna. Täällä vasta tajusin, ettei joulunvietto olekaan mikään itsestäänselvyys!

Kuten kuvasta näkyy, niin joulupaketteja on tullut paljon! On siinä pitänyt kiirettä paikallisessa postitoimistossa näin joulun alla... mekin olemme siellä ahkerasti vierailleet. Kiitos kaikille pakettien ja joulukorttien lähettäjille! Sydäntä lämmittää kun niin monet ovat muistaneet meitä, jopa meille tuntemattomat ihmiset.

Kaikki meille saapuneet joulukortit on ripustettu narulle ja ovenpieleen. Kortteja on tullut paljon! Seinällä on myös taidokas kangastyö, joka kertoo jouluyön tapahtumista. Vietimme aattoa kotonamme täällä olevien suomalaisten ja kielikouluopettajamme kanssa. Kinkkua ei joulupöydässämme ollut, mutta muita jouluherkkuja kyllä: kanaa, perunoita, lanttu-ja perunalaatikkoa sekä jälkiruoaksi hedelmäsalaattia ja joulupipareita. (Huomenna on tarkoitus syödä joulupuuroa sekametelisopan kera.) Ruoan jälkeen oli lahjojen vuoro ja arvaatte varmaan millainen vilske kävi kun Tuomo ja Antti aukoivat pakettejaan... emmekä me muutkaan jääneet ilman.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Shakkikerhossa

2008-12-19T06:21:00.000-08:00

Shakki on täällä suosittu laji ja sitä osaavat pelata todella monet täällä. Sain tässä joku aika sitten mahdollisuuden vierailla täkäläisessä shakkikerhossa ja pelasin siellä kaksi jännittävää ja tiukkaa peliä vastuksen ollessa kova. Shakki on siitä hyvä laji, että sen pelaamiseen ei tarvita kielitaitoa! Riittää kun tietää miten nappulat siirtyvät ja ne puhuvat sitten puolestasi. Peli pelataan hiljaisuuden vallitessa - mitä nyt välillä voi tokaista "schack" tai " mat" :)

Pari viikkoa sitten täällä alkoi kaikille avoin shakkikerho, jossa toimin kerhonpitäjänä (terveisiä vaan Jussille kotoSuomeen!). Alkuun ei ollut varmaa, tulisiko paikalle ketään, mutta ilokseni olen saanut todeta, että kerhossa on käynyt ihan mukavasti väkeä 7-8 henkeä (kaikki laudat ja nappulat käytössä). Opeta siinä sitten shakkia mongoliksi 3 kuukauden kielitaidolla! Helpommin sanottu kuin tehty, onneksi olen saanut vähän apua yhdeltä vanhemmalta kerholaiselta ja lapset ovat nopeita oppimaan. Suurin yllätys on ollut kuitenkin se, että suurin osa kerholaisista on tyttöjä! Suomessa shakki on harvinainen laji ja sen harrastajista suurin osa on miehiä. Toivottavasti kerholaisia näkyy vielä joulutauon jälkeenkin...

Itsenäisyyspäivän viettoa

2008-12-12T19:35:00.000-08:00

Tältä se siis tuntuu - viettää itsenäisyyspäivää ulkosuomalaisena! Suomi ja suomalaisuus ovat tärkeä osa omaa identiteettiä, mikä tuntuu vain korostuvan täällä vieraalla maalla kaukana. Täällähän kokee olevansa täysin muukalainen - on kiva ajatella että maailmassa on edes yksi paikka, jota voi kutsua isänmaaksi ja jonne voi kuvitella joskus palaavansa.

Tässä on piirustus, jonka Jaana piirsi ja Tuomo väritti itsenäisyyspäiväksi. Kuva esittää sinistä hirsitaloamme kotipuolessa (lipputankoa meillä ei vielä ole). Pihalla näkyy monenmoisia suomalaisia eläimiä.

Vietimme itsenäisyyspäivän juhlaa yhdessä täällä olevien muiden suomalaisten kanssa. Lauloimme yhdessä Maamme -laulun ja söimme perussuomalaista ruokaa: lihapullia ja perunamuussia, rosollin ja sillin kera. Tulitikkuja piti ensin käydä lainaamassa naapurista, ennen kuin saimme itsenäisyyspäivän kynttilät syttymään. Jälkiruoaksi Jaana oli valmistanut kuvassa näkyvät herkulliset leivokset. Kuuntelimme suomalaista klassista musiikkia ja loppuillasta laulettiin monia lauluja poikien mennessä jo nukkumaan.

Kielen kangertelua

2008-12-02T04:39:00.000-08:00

Yllä kuva kotikaupunkimme keskustasta. Keskellä voitte ehkä nähdä punakattoisen talon - se on meidän kotitalomme. Haaveenani on kiivetä taustalla olevalle vuorelle! Poikien opettaja on lupautunut lähtemään vuorenvalloitukselle kanssani...mutta täytynee odotella vähän lämpimämpiä ja tuulettomampia päiviä :).

Ajattelin kertoilla vähän tästä mongolian kielestä jotakin. En vielä paljoakaan tiedä, mutta jotakin. (pahoittelen jo tässä vaiheessa keikkea kielenhuoltoa tarvitsevia lauseitani, niitä riittänee!) Nyt on kieliopintoja reilu 2kk takana ja sanavarasto alkaa pikku hiljaa karttumaan. Aluksi kaikki sanat ja kielioppi kuulostivat samalta, mutta nyt vihdoinkin alkaa tajuamaan joitakin eroavaisuuksia. Eilen kirjoitin sellaisen lauseen, jossa oli kahdessa sanassa lähes kaikki vaikeimmat kirjaimet. Nauroimmekin opettajamme kanssa, että jos sen lauseen opimme ääntämän oikein, niin hyvää tulee! No mutta kielestä jotakin.

Kirjaimet ovat kuten venäjässä. Koulussa opetetaan myös vanhemmille oppilaille vanhempaa kirjoitusta, jota minä hinkuaisin oppia! Se onkin jo sitten huomattavasti haastavampaa, ainakin näin ummikkona ajateltuna. Vanha kirjoitustyyli kuitenkin vaikuttaa joidenkin sanojen lausumiseen. Esimerkiksi joskus on kirjoittu a, mutta lausutaan i (ja ehkä toisinpäinkin?), lausuminen johtuu vanhan kirjoitustyylin kirjoitustavasta, jossa kirjain on kirjoitettuna äännetyllä tavalla. Mongoliassa ensimmäinen vokaali lausutaan vahvana, mutta yleisesti muut vokaalit lausutaan pehmeästi tai lähes olemattomasti. Sijamuotoja löytyy kuten suomessakin ja erilaisia päätteitä laitetaan sanojen perään. Suomen ja mongolian samankaltaisuudet päätteiden kanssa on ollut helpottavaa opiskelussa... kunpa vielä oppisi muistamaan ne!

Sanajärjestys on erilainen kuin suomessa. Yleisesti se on tämä: Subj. + aika + obj. + verbi. Esimerkiksi Minä eilen boozeja söin. Kun mennään pidempiin lauseisiin, niin toki tulee kaikenlaisia juttuja mukaan ja joskus jotkut vaihtavat paikkaa jne... mutta tuo yksinkertaisuudessaan. Kysymyslauseita voi muodostaa ainakin kahdella tavalla. On kysymyssana+lauseen loppuun BE?/VE? sekä ilman kysymyssanaa olevat kysymyslauseet, johon laitetaan loppuun OO?/UU?/JOO?/JUU?. Jälkimmäinen muistuttanee suomen -ko?/-kö? päätteisiä kysymyslauseita.

Tässä lyhyt katsaus kieleen. Ääntämisestä ehkä toiste, kun itse olen vähän paremmin päässyt jyvälle asiasta :)

Kuvassa kaksi jakki jäällä, juomapaikalla. Seurasimme niiden toimia ja ihmettelimme kuinka ne osasivat nojautua toisiinsa liukkaalla kävellessään!

Pakkanen kolkuttelee kovaa kyytiä lähelle kahtakymmentä ja luvassa joidenkin ennusteiden mukaan vielä kylmempää. Voisikohan sanoa, että syksy on kääntänyt selkänsä ja talvi alkanut? Ainakin pakkaspäiviä on ollut ja tulee ilmeisesti olemaan. Lunta täällä ei ole kuin hitusia siellä täällä.

Leikkikentällä

2008-11-28T21:53:00.000-08:00

Leikkikenttiä on täällä aika vähän ja ne ovat usein täynnä lasinsirpaleita. Mutta ihme kyllä, siihenkin tuntuu tottuvan. Hiekkalaatikoita täällä ei näe, mutta liukumäki ja rekkitanko löytyvät meidänkin kodin lähellä sijaitsevalta leikkikentältä.

Tässä Tuomo ja Antti pelaavat jalkapalloa kotimme lähellä olevalla leikkikentällä naapuritalon pojan kanssa. On ollut suuri ilo ja kiitoksen aihe, että Tuomo ja Antti ovat saaneet uuden leikkikaverin. Leikit tuntuvat sujuvan hyvin ilman yhteistä kieltäkin ja piirustuksia on vaihdettu puolin ja toisin. Joskus mukaan tulee pelaamaan muitakin naapuritalojen lapsia. Iskäkin pääsee peliin mukaan...

Pullaa ostaessa voi yllättyä...

2008-11-25T00:58:00.000-08:00

Hei tuossa on jotain tuttua... missäköhän olen tuon aikaisemmin nähnyt? Mitä - ei voi olla totta!

Uskomatonta, mutta totta silmäni näkevät! Ei tulisi ekana mieleen, että täällä tuhansien kilometrien päässä kotoSuomesta näkisi oman kotipitäjän (lappeenrantalaisen) yrityksen "tuotteita". Pullat pussin sisässä ovat täkäläisen leipomon, mutta pussi lienee aito etelä-karjalainen!

Paikallista kalakauppaa

2008-11-23T02:05:00.000-08:00

Täällä syödään kalaa aika vähän, vaikka kyllä täällä kalaisia jokia on. Emme ole nähneet kaupoissa kalaa myytävän. Yllätys oli siis sitäkin suurempi, kun otiovellemme alkoi ilmestyä tuntematon mies, joka osoittautui kalastajaksi, joka kauppasi kalastamiaan kaloja. Ystävämme oli ilmeisesti kertonut hänelle, että tykkäämme kalasta. Kalat ovat olleet isoja lohensukulaisia (nimeltään Lenok) ja takuulla tuoreita! Niinpä käymme kauppaa kotimme eteisen lattialla ja niin tuote ja raha vaihtavat omistajaa. Sitten ei muuta kuin äkkiä perkaushommiin ja kala uuniin kypsymään...

Viimekertanen vonkale oli näin pieni (alle kilon), mutta yleensä ostamme kalat ovat olleet 1-2 kg. Kalan maustaminen on vielä hakusessa, olemme kokeilleet suolaa ja mustapippuria - vinkkejä otetaan kernaasti vastaan!

Antin 6v. synttärit

2008-11-07T18:23:00.000-08:00

Antin 6v. synttäreitä vietettiin kuun alussa. Vieraitakin tuli ihan kivasti. Jaana leipoi tapansa mukaan herkkullisen synttärikakun. Antti oli tällä kertaa toivonut kuvaksi LEGO-ukkoa.

Tässä kuva Antin synttärikakusta.

Jo joutui talvi tänne...

2008-10-21T22:21:00.000-07:00

Kuten kuvista näkyy, niin talvi tuli tänne yhdessä hujauksessa. Eilen oli vielä syksyistä.

Maa ja vuoret peittyivät lumeen lämpötilan ollessa nollan vaiheilla. Lunta satoi ihan mukavasti. Tällä seudulla talvi on kuulemma yleensä vähäluminen.

Tässä kaupungin pääkatu puettuna talviasuun. Takana häämöttää vuori lumen peitossa.

On ihme, miten eläimet voivat selviytyä talven kovista pakkasista ja löytää ruokansa lumen alta. Tässä pitkäkarvainen lehmä etsimässä heinätukkoja.

Sittemmin melkein kaikki lumet sulivat pois. Sää on kuitenkin pysytellyt viileänä, yöllä on pakkasta miltei -10 astetta.

Paikallinen Telecom

2008-10-21T03:54:00.001-07:00

Tämä juttu on kirjoitettu erityisesti työkavereita ajatellen (terveisiä vaan kaikille kolleegoille!), mutta myös kaikille muillekin telecomista kiinnostuneille.

Täällä maaseudullakin toimii kännykät ja Internet-yhteys on saatavilla (ainakin näin kaupungin läheisyydessä).

Tässä paikallista telecom-mainontaa. Tuntuu, että täällä on miltei jokaisella kännykkä ja viimeisintä laatua vieläpä! Niinpä Nokian kotimaasta tulevalle tämä kaikki tuntuu aika kotoisalta. Puhuminen on aika kallista, mutta tekstiviestit halpoja.

Internet-laajakaistayhteytemme on toteutettu ADSL-tekniikalla puhelinjohtoja pitkin. Arvatkaa muuten mikä oli ADSL-yhteyden toimitusaika täällä? Kotomaassa tässä olisi helposti voinut vierähtää muutama kuukausi, mutta ei täällä. Yhdessä vuorokaudessa tuli! Ja minä kun olin varautunut vähän muuhun... :)

Tässä 128 kbit/s laajakaistamme, jolla Skype toimii hyvin jopa videoyhteydellä. Nopeampiakin nopeuksia saa, mutta ne ovat aika kalliita. Jos ei lataile isoja paketteja netistä, niin ko. nopeus riittää vallan hyvin. Harvat nettikatkotkin ovat toistaiseksi olleet lyhyitä.

Retkeilyä

2008-10-20T04:54:00.000-07:00

Sairastelumme lomassa olemme pääseet jälleen upeisiin maisemiin retkille. Laitan tähän muutamia kuvia niistä - Tervetuloa ihastelemaan luonnon kauneutta ja erilaisuutta!

Tässä näkymää kohti Zavhania.

Jokilaaksot ovat kauniita retkikohteita. Vesi on kirkasta ja usein joet ovat laaksoissa, jossa on helppo kävellä.

Usein laaksoissa ja vuorilla näkee vuohia, lampaita, hevosia sekä jakkeja laitumella. Laumassa voi olla satoja yksilöitä, varsinkin vuohia ja lampaita.

Kyseistä hevoslaumaa paimensi kahdeksannella luokalla oleva poika, joka ohjasi hämmästyttävällä tavalla hevoset haluamaansa suuntaan. Myöhemmin pikkuveli paimensi laumaa yhtä ketterästi, hevosen selässä laukaten ja laulellen!

Toisella retkellä reitillemme osui jakkisakki (vai onko vain pitkäkarvainen nauta?) tukkien kulkureittimme solasta ylös. Kohta kuvan ottamisen jälkeen kaksi jakkia (?) juoksi viereisen joen yli hurjaa kyytiä kohti solaa. Onneksi ehdimme pois alta läheisen kiven turviin!

Kohtaaminen! Kumpi pelkää enemmän?

Toinen kohtaaminen - vähän pienemmän ötökän kanssa...

Kiitos retkiseurasta! Nyt on aika käydä kielikoulu vielä tämän viikon ennen varsinaista lomaa. Toivomme kovasti pysyvämme terveenä, jos pääsisimme jälleen ihastelemaan kaunista luontoa. Tällä hetkellä ulos katsoessamme näemme vastakkaisella rinteellä tulenlieskat, onkohan tulipalo? Voi kurja... Onneksi taisivat saada tulen sammumaan : )

Kaupunki jossa asumme

2008-10-06T23:30:00.000-07:00

Tässä joitakin valokuvia uudesta kotikaupungistamme.

Tässä pääkatu, jonka varrella kotimme sijaitsee (oikealla melkein kadun päässä). Taustalla näkyy yksi vuorista, jotka ympäröivät kaupunkia miltei joka puolelta.

Kotimme vastapäätä on kaupungintalo (pääkadun varrella sekin). Sen edessä on iso aukio.

Kaupungintalon aukiolta avautuva maisema etelään päin.

Kotimme lähellä on myös puisto, jonka takamaastossa on puro jossa Antti ja Tuomo tykkäävät uittaa kaarnaveneitä. Puistossa saattaa joskus nähdä lehmiä, jakkihärkiä yms.

Roskahuolto pelaa täällä hyvin. Possut ja villikoiratkin saavat oman osansa.

Kaupungin laitamilla on paljon pientaloasutusta. Sinne ei tule lainkaan vettä eikä lämmitystä. Vesi pitää hakea vesipisteestä tai läheisestä purosta. Talot lämmitetään ilmeisesti puulla, lannalla tai kivihiilellä (jota käytetään myös keskuslämmityksessä).

Loistavat retkeilymaastot ovat käden ulottuvilla vain pienen kävelymatkan päässä.

Uusi kotimme

2008-09-29T03:15:00.000-07:00

Tältä näyttää uusi kotimme kuvien muodossa...

Asumme vaaleanpunaisessa kolmikerroksisessa kerrostalossa. Se sijaitsee aivan pääkadun varressa ja siitä on lyhyt matka kaikkialle. Ikkunamme ovat toisessa kerroksessa aivan kolmen lehtikuusen takana (kaksi ensimmäistä ikkunaa oikealta). Merkillistä, että keskimmäinen lehtikuusi on vielä vihreänä.

Tältä talomme näyttää sisäpihan puolelta (ikkunat toisessa kerroksessa, toinen ja kolmas vasemmalta). Alhaalla sininen rappukäytävän ovi, josta mennään sisään.

Tältä näyttää rappukäytävässä. Ei ehkä ihan sitä mihin ollaan Suomessa totuttu, mutta ihan ok.

Tässä on kotiovemme. Tervetuloa peremmälle!

Tässä on olohuoneemme. Kalusteet ovat työnantajan. Lattialta revittiin kokolattiamatto pois ja laitettiin muovinen laminaattimatto tilalle. Asuntomme on ollut toistaiseksi lämmin, vaikka keskuslämmitys ei ole vielä kytketty päälle. Syy tähän on mm. se, että aurinko paistaa asuintaloomme koko päivän lämmittäen sitä.

Tässä on keittiömme. Kalusteisiin kuuluu jääkaappi ja sähköhella kuten Suomessa sekä mikroaaltouuni. Vesipisteestä ei tule kuin kylmää vettä. Ruoanlaittoa varten vesi lämpiää kätevästi vedenkeittimellä. Hanassa on kiinni vedensuodatin.

Tässä on makuuhuoneemme (vielä muuton jäljiltä, nurkassa näkyy pari rahtitynnyriä). Rikkimenneet ikkunatkin on saatu korjattua ja ikkunat tilkitty talvea ja kevään hiekkamyrskyjä varten.

Tältä näyttää poikien huoneessa. Antin sänky ja leluja.

Tuomon sänky. Ikkuna on pääkadun puolelle. Löysimme lastenhuoneeseen kivat Disney-hahmo verhot paikallisesta sisustusliikkeestä.

Tuomon koulupöytä ja leluhylly.

Lopuksi kuva WC:stä. Vesikalusteisiin kuuluu pytty kuten Suomessa sekä ylellisyytenä amme (kuuluu täällä vakiovarusteena jokaiseen asuntoon). Pytyn kanssa oli alkuun vähän ongelmia, mutta se saatiin korjattua - kiitos paikallisen putkimiehen. Hyvä on myös muistaa, ettei vessapaperia saa heittää pyttyyn! (putkistot voivat tukkeutua)

Paikallinen "geysir", josta saamme lämmintä vettä. Suihkussakin on käyty ja ainut ongelma tuppaa olemaan se, että meinaa tulla vähän liiankin kuumaa vettä!

Lyhyesti sanottuna, viihdymme uudessa kodissamme olosuhteisiin nähden hyvin.

Retkellä

2008-09-27T06:08:00.000-07:00

Tänään pääsimme (Tuomo ja minä) retkelle joenrantaan. Paikka oli kerrassaan viihtyisä. Seuranamme oli lauma vuohia ja lampaita. Joki sijaitsee vain noin 4km:n päässä kodistamme.

Tänään oli kova tuuli. Välillä arolla tuuli nostatti hiekkapatsaita tai suuria hiekkapilviä. Suomesta lähtiessämme ystäväni antoi meille leijan. Tänään oli hyvä päivä koettaa lennättää sitä. Sain leijan pysymään ilmassa! Joitakin fiksauksia pitää leijaan tehdä, jotta lennättäminen olisi helpompaa... ja fiksumpaa!

Antille nousi viime yönä kuume. Yö meni aika kurjasti ja nyt uni meinaa painaa silmiä. Mieli tekisi käydä läpi menneen viikon kielikoulun asiat. Jospa huomenna jaksaisi!

Kielikoulu on alkanut... hmm... nopeasti ja monipuolisesti. Saimme kosketuksen perinteiseen luupeliin. Sellainen pitää meillekin jostakin hankkia! Siinä heitetään lampaan/vuohen nivelluita ja jos on samoinpäin (tietyillä tavoin olevia luita kutsutaan eri maakunnissa vähän eritavoin, meille opetetiin hevonen, kameli, lammas ja vuohi) niin toisella voi nopata toiseen. Hän, joka saa kerättyä kaikki "eläimet", on voittaja. Mukavaa ajanvietettä!

Suomesta kaipailen mm. pakasterasioita, pakastepusseja, kuivattua ruisleipää (jossa ei kuminaa), leivontakulhoa, purkkaa, käsidesiä (en ole vielä selvittänyt löytyykö sitä täältä), haavanpuhdistusainetta... ihan tavallisia tuotteita. Mausteita onneksi vielä on, mutta niitäkin tulee kaivattua jossain vaiheessa.

Tällä viikolla sain jauhettua kolmen kilon naudanlihan mötikastä jauhelihaa... taisi mennä filepalatkin jauhelihaksi : ) , mutta jostakinhan se kotiruoan teko on aloitettava. Täällä se aloitetaan ostamalla lihamötikkä torilta suoraan ruohosta leikattuna. Lapset ovat olleet mielissään kotiruoasta. Venäläiset tuotteet (ja mongolialaiset) ovat suosiossa. Kyseinen asia johtuu Kiinan maitoskandaalista. Tänne tuodaan paljon tuotteita Kiinasta, joten tarkkana saa olla. Poikien suosikkimaito on venäläinen maito. Siitä kun tekee kaakaota (jota muuten ei täältä saa kunnolla!), niin tulee todella hyvää!

Tässä vielä näkymää olohuoneemme ja keittiömme ikkunasta. Kuvassa näkyvä auto sai samalla tavoin pakatun peräkärryn matkaansa ja lähtivät ilmeisesti huristamaan kohti -ehkä UB:a.

Arkea Mongoliassa

2008-09-22T06:27:00.001-07:00

Aamulla kello herättää noin puoli kahdeksalta ja on aika nousta vuoteesta ja käydä aamupalalle. Aamupalalla pöydästä voi löytää jugurttia, vaaleaa leipää, voita, kaakaota tai teetä. Joskus herkkuna voi olla myös muroja. Kymmenen minuuttia vailla yhdeksän porukka lähtee liikkeelle kohti Marian kotikoulua ja pojat jäävät oppimaan uusia juttuja. Aikuisten kielikoulu on naapuritalossa opettajan kotona - ainakin toistaiseksi.

Kielikoulu alkoi tänään. Äänteet ovat vielä hukassa, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa lähde lutviutumaan (toivottavasti!). Opettaja on ainakin alkukokemuksen mukaan pätevä ja kärsivällinen.

Ilma täällä on jo kääntymässä kirpakaksi syksyilmaksi. Muutama päivä sitten oli lämmintä niin, että pystyi olemaan t-paitasillaan ulkona. Ruska on kullannut maiseman hienon väriseksi. Sunnuntaina pääsimme Antin kanssa retkelle joki/purolaaksoon kahden vuoren väliin. Oli upeaa! Kyseinen paikka on aivan lähellä meidän kotia, joten luultavasti sinne tulee tehtyä usempikin visiitti. Antti tykkäsi "venettää" kaarnavenettään pitkin puroa.

Meidän koti on ihan ok. Ehkä tämä ei ole kaikilla länsimaisilla ihanuuksilla varustettu (kuten toimiva suihku, keittiössä usemapi kuin yksi lavuaari ja lämmin vesi, vessassa lavuaari, ehjät ikkkunat, suorat lattiat jne), mutta mukava ja lämpimältä vaikuttava koti tällä hetkellä. Kaikkia huonekaluja emme ole vielä löytäneet. Keittiöön on tilattu puusepältä alakaapit, joten astiat löytyvät tällä hetkellä ihanan tilavilta ikkunalaudoilta. Kotimme sijaitsee keskikerroksessa aivan Tsetserlegin pääkaudun varrella (näkyy kuulemma esim. googlemapissa tms) kaupungintaloa vastapäätä. Tästä on lyhyt matka kaikkialle. Kaupunki itsessään on aika pieni, sanoisinko sopiva!

Paikalliset lapset huutelevat mielellään hellouta ja ovat kovin ihmeissään, kun "osaamme" vastata heidän kielellään takaisin. Myös nuoret tervehtivät englanniksi. Harmittaa, kun ei osaa vielä jutella ihmisten kanssa muuten kuin elekielellä ja niillä muutamalla kiitos-näkemiin-päivää -sanoilla.

Kadulla on mielenkiintoista seurattavaa. Siellä voi nähdä esim. possuja, heppoja, jakkeja, koiria ja lehmiä kulkemassa vapaana. Eräänä yönä heräsin siihen, kun heppa hirnui "korvani juuressa". Katsoin ulos ikkunasta ja näin kolme heppaa klompsivan keskellä tietä. Etunenässä isompi, seuraavana varsa ja takana vähän varsaa suurempi heppa. Kulkukoiria on paljon, mutta tähän asti ne ovat olleet erittäin ystävällisiä otuksia. Kovasti haluaisivat leikkiä ja temmeltää! Tämä kaikki siis kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi!

Ruskan kultaamaa

2008-09-20T06:35:00.000-07:00

Tervehdys täältä osaksi ruskan kultaamasta Mongoliasta!

Vihdoin on aika aloittaa blogin kirjoittaminen. Tervetuloa matkallemme tänne vuorten juurelle!

Erämaan laivan kyydissä

2008-09-19T21:26:00.000-07:00

Näin sitä mennään... Ylösnousussa piti pitää kunnolla kiinni ettei tippunu kyydistä. Sen verran etukenossa kameli nousi ylös.

Tuomo kamelin selässä.

Antti kamelin selässä.