Uusi kotimme

Tältä näyttää uusi kotimme kuvien muodossa...















Asumme vaaleanpunaisessa kolmikerroksisessa kerrostalossa. Se sijaitsee aivan pääkadun varressa ja siitä on lyhyt matka kaikkialle. Ikkunamme ovat toisessa kerroksessa aivan kolmen lehtikuusen takana (kaksi ensimmäistä ikkunaa oikealta). Merkillistä, että keskimmäinen lehtikuusi on vielä vihreänä.















Tältä talomme näyttää sisäpihan puolelta (ikkunat toisessa kerroksessa, toinen ja kolmas vasemmalta). Alhaalla sininen rappukäytävän ovi, josta mennään sisään.




















Tältä näyttää rappukäytävässä. Ei ehkä ihan sitä mihin ollaan Suomessa totuttu, mutta ihan ok.




















Tässä on kotiovemme. Tervetuloa peremmälle!















Tässä on olohuoneemme. Kalusteet ovat työnantajan. Lattialta revittiin kokolattiamatto pois ja laitettiin muovinen laminaattimatto tilalle. Asuntomme on ollut toistaiseksi lämmin, vaikka keskuslämmitys ei ole vielä kytketty päälle. Syy tähän on mm. se, että aurinko paistaa asuintaloomme koko päivän lämmittäen sitä.















Tässä on keittiömme. Kalusteisiin kuuluu jääkaappi ja sähköhella kuten Suomessa sekä mikroaaltouuni. Vesipisteestä ei tule kuin kylmää vettä. Ruoanlaittoa varten vesi lämpiää kätevästi vedenkeittimellä. Hanassa on kiinni vedensuodatin.















Tässä on makuuhuoneemme (vielä muuton jäljiltä, nurkassa näkyy pari rahtitynnyriä). Rikkimenneet ikkunatkin on saatu korjattua ja ikkunat tilkitty talvea ja kevään hiekkamyrskyjä varten.















Tältä näyttää poikien huoneessa. Antin sänky ja leluja.















Tuomon sänky. Ikkuna on pääkadun puolelle. Löysimme lastenhuoneeseen kivat Disney-hahmo verhot paikallisesta sisustusliikkeestä.















Tuomon koulupöytä ja leluhylly.




















Lopuksi kuva WC:stä. Vesikalusteisiin kuuluu pytty kuten Suomessa sekä ylellisyytenä amme (kuuluu täällä vakiovarusteena jokaiseen asuntoon). Pytyn kanssa oli alkuun vähän ongelmia, mutta se saatiin korjattua - kiitos paikallisen putkimiehen. Hyvä on myös muistaa, ettei vessapaperia saa heittää pyttyyn! (putkistot voivat tukkeutua)




















Paikallinen "geysir", josta saamme lämmintä vettä. Suihkussakin on käyty ja ainut ongelma tuppaa olemaan se, että meinaa tulla vähän liiankin kuumaa vettä!

Lyhyesti sanottuna, viihdymme uudessa kodissamme olosuhteisiin nähden hyvin.

Retkellä

Tänään pääsimme (Tuomo ja minä) retkelle joenrantaan. Paikka oli kerrassaan viihtyisä. Seuranamme oli lauma vuohia ja lampaita. Joki sijaitsee vain noin 4km:n päässä kodistamme.


Tänään oli kova tuuli. Välillä arolla tuuli nostatti hiekkapatsaita tai suuria hiekkapilviä. Suomesta lähtiessämme ystäväni antoi meille leijan. Tänään oli hyvä päivä koettaa lennättää sitä. Sain leijan pysymään ilmassa! Joitakin fiksauksia pitää leijaan tehdä, jotta lennättäminen olisi helpompaa... ja fiksumpaa!

Antille nousi viime yönä kuume. Yö meni aika kurjasti ja nyt uni meinaa painaa silmiä. Mieli tekisi käydä läpi menneen viikon kielikoulun asiat. Jospa huomenna jaksaisi!

Kielikoulu on alkanut... hmm... nopeasti ja monipuolisesti. Saimme kosketuksen perinteiseen luupeliin. Sellainen pitää meillekin jostakin hankkia! Siinä heitetään lampaan/vuohen nivelluita ja jos on samoinpäin (tietyillä tavoin olevia luita kutsutaan eri maakunnissa vähän eritavoin, meille opetetiin hevonen, kameli, lammas ja vuohi) niin toisella voi nopata toiseen. Hän, joka saa kerättyä kaikki "eläimet", on voittaja. Mukavaa ajanvietettä!

Suomesta kaipailen mm. pakasterasioita, pakastepusseja, kuivattua ruisleipää (jossa ei kuminaa), leivontakulhoa, purkkaa, käsidesiä (en ole vielä selvittänyt löytyykö sitä täältä), haavanpuhdistusainetta... ihan tavallisia tuotteita. Mausteita onneksi vielä on, mutta niitäkin tulee kaivattua jossain vaiheessa.

Tällä viikolla sain jauhettua kolmen kilon naudanlihan mötikastä jauhelihaa... taisi mennä filepalatkin jauhelihaksi : ) , mutta jostakinhan se kotiruoan teko on aloitettava. Täällä se aloitetaan ostamalla lihamötikkä torilta suoraan ruohosta leikattuna. Lapset ovat olleet mielissään kotiruoasta. Venäläiset tuotteet (ja mongolialaiset) ovat suosiossa. Kyseinen asia johtuu Kiinan maitoskandaalista. Tänne tuodaan paljon tuotteita Kiinasta, joten tarkkana saa olla. Poikien suosikkimaito on venäläinen maito. Siitä kun tekee kaakaota (jota muuten ei täältä saa kunnolla!), niin tulee todella hyvää!

Tässä vielä näkymää olohuoneemme ja keittiömme ikkunasta. Kuvassa näkyvä auto sai samalla tavoin pakatun peräkärryn matkaansa ja lähtivät ilmeisesti huristamaan kohti -ehkä UB:a.

Arkea Mongoliassa

Aamulla kello herättää noin puoli kahdeksalta ja on aika nousta vuoteesta ja käydä aamupalalle. Aamupalalla pöydästä voi löytää jugurttia, vaaleaa leipää, voita, kaakaota tai teetä. Joskus herkkuna voi olla myös muroja. Kymmenen minuuttia vailla yhdeksän porukka lähtee liikkeelle kohti Marian kotikoulua ja pojat jäävät oppimaan uusia juttuja. Aikuisten kielikoulu on naapuritalossa opettajan kotona - ainakin toistaiseksi.

Kielikoulu alkoi tänään. Äänteet ovat vielä hukassa, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa lähde lutviutumaan (toivottavasti!). Opettaja on ainakin alkukokemuksen mukaan pätevä ja kärsivällinen.

Ilma täällä on jo kääntymässä kirpakaksi syksyilmaksi. Muutama päivä sitten oli lämmintä niin, että pystyi olemaan t-paitasillaan ulkona. Ruska on kullannut maiseman hienon väriseksi. Sunnuntaina pääsimme Antin kanssa retkelle joki/purolaaksoon kahden vuoren väliin. Oli upeaa! Kyseinen paikka on aivan lähellä meidän kotia, joten luultavasti sinne tulee tehtyä usempikin visiitti. Antti tykkäsi "venettää" kaarnavenettään pitkin puroa.

Meidän koti on ihan ok. Ehkä tämä ei ole kaikilla länsimaisilla ihanuuksilla varustettu (kuten toimiva suihku, keittiössä usemapi kuin yksi lavuaari ja lämmin vesi, vessassa lavuaari, ehjät ikkkunat, suorat lattiat jne), mutta mukava ja lämpimältä vaikuttava koti tällä hetkellä. Kaikkia huonekaluja emme ole vielä löytäneet. Keittiöön on tilattu puusepältä alakaapit, joten astiat löytyvät tällä hetkellä ihanan tilavilta ikkunalaudoilta. Kotimme sijaitsee keskikerroksessa aivan Tsetserlegin pääkaudun varrella (näkyy kuulemma esim. googlemapissa tms) kaupungintaloa vastapäätä. Tästä on lyhyt matka kaikkialle. Kaupunki itsessään on aika pieni, sanoisinko sopiva!

Paikalliset lapset huutelevat mielellään hellouta ja ovat kovin ihmeissään, kun "osaamme" vastata heidän kielellään takaisin. Myös nuoret tervehtivät englanniksi. Harmittaa, kun ei osaa vielä jutella ihmisten kanssa muuten kuin elekielellä ja niillä muutamalla kiitos-näkemiin-päivää -sanoilla.

Kadulla on mielenkiintoista seurattavaa. Siellä voi nähdä esim. possuja, heppoja, jakkeja, koiria ja lehmiä kulkemassa vapaana. Eräänä yönä heräsin siihen, kun heppa hirnui "korvani juuressa". Katsoin ulos ikkunasta ja näin kolme heppaa klompsivan keskellä tietä. Etunenässä isompi, seuraavana varsa ja takana vähän varsaa suurempi heppa. Kulkukoiria on paljon, mutta tähän asti ne ovat olleet erittäin ystävällisiä otuksia. Kovasti haluaisivat leikkiä ja temmeltää! Tämä kaikki siis kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi!

Ruskan kultaamaa

Tervehdys täältä osaksi ruskan kultaamasta Mongoliasta!

Vihdoin on aika aloittaa blogin kirjoittaminen. Tervetuloa matkallemme tänne vuorten juurelle!

Erämaan laivan kyydissä

Näin sitä mennään... Ylösnousussa piti pitää kunnolla kiinni ettei tippunu kyydistä. Sen verran etukenossa kameli nousi ylös.














Tuomo kamelin selässä.














Antti kamelin selässä.