Uudessa kaupungissa

Muutimme eilen uuteen kaupunkiin Uliastaihin. Muuttotavaratkin jo saapuivat tänne. Tältä uusi asuintalomme näyttää:














Taloamme ollaan juuri maalaamassa vaaleansiniseksi. Asumme ensimmäisessä rapussa vasemmalta lukien ja ensimmäisessä kerroksessa. Talo sijaitsee miltei pääkadun varrella.














Pääkatu on poppeleiden reunustama. Siitä kaupunki saa nimensäkin, sillä Uliastai tarkoittaa mongoliksi poppelia.














Kaupungin läpi virtaa joki ja se värjää maiseman vihreäksi.














Joesta vähän kauempana ruoho ei näytä enää niin vihreältä. Takana näkyy yksi vuorenhuipuista. Kaupunki sijaitsee vuorten muodostamassa laaksossa.














Asumme tämän vuorenhuipun juurella.














Lasten leikkikenttiä on aika vähän täällä, mutta onneksi aivan kotimme lähellä on kaksikin koripallokenttää sekä urheilutalo.














Lähiasuinalueemme näyttää tältä. Sinertävä talomme on kuvan keskellä, oikealla sijaitsevan kellertävän kaupungin korkeimman kerrostalon vieressä.

Hei me muutetaan (taas)

Meillä on taas muutto edessä.... huomenna on tarkoitus pakata kaikki tavaramme muuttoautoon. Jos kaikki muutot otetaan huomioon, niin tämä taitaa olla kymmenes muutto 10 vuoden sisällä! Osa näistä on tosin väliaikaisia muuttoja, mutta silti. Muuttamista on siis tullut harjoiteltua muutama kerta :)














Mutta vaikka olemmekin muuttaneet niin monta kertaa, niin tämänkertaiseen ongelmaan emme olleet vielä aikaisemmin törmänneet: muuttoauto on niin ISO ettei se saa ajella kaupungin pienillä kaduilla! Kyseessä on kaksiosainen rekka, jonka "peräkärrissä" on täysikokoinen kontti. Erikoiskuljetus siis. Joudumme todennäköisesti ensiksi käyttämään pienempää muuttoautoa, jolla tavarat kuljetetaan kaupungin laitamalla sijaitsevan varsinaisen muuttoauton luo. Ja jotta kaikki ei olisi liian helppoa niin määränpäässä sähköjohdot ovat tiellä, joten nosturilla on vaikeuksia laskea konttia määräpaikkaan. Kaikkea sitä voikin tulla vastaan... :)

Kalareissulla

Pääsimme Tuomon ja Antin kanssa kalastamaan läheiselle joelle, joka sijaitsee 15 km päässä kodistamme. Mukaamme lähti paikallinen ystävämme, joka osoittautui mestarikalastajaksi. Kaloja oli huonosti liikkeellä tähän aikaan vuodesta, mutta silti ystävämme onnistui pyydystymään 3 keskikokoista kalaa. Yhden näistä hän pyydysti atraimella.














Tässä yksi vonkaleista rantakivikolla (kuva on muuten Antin ottama). Tuomo ja Anttikin pääsivät kokeilemaan kalastusta virvelillä. Ystävämme kalasti pelkällä siimalla, jonka päässä oli elävä pieni täkykala ja koukku sekä paino. Oli hienoa seurata hänen työskentelyä ja ihmetellä hänen tarkkaa näköään: hän näki kalat helposti vedessä, vaikka me muut emme nähneet mitään! Auringon paistaessa saimme viettää todella upean päivän yhdessä.

Kadulla voi tulla vastaan... possuperhe!

Suomen kaupungin kaduilla näkee harvemmin possuja, mutta täällä kaikki on mahdollista! Olemme nähneet possuja täällä aikaisemminkin, mutta nyt mukana oli todella pieniä sellaisia...














Tässä äiti-porsas ylittää katua poikastensa kanssa. Yhdellä poikasista tuntuu olevan kova nälkä. Kamelia emme ole tässä kaupungissa kadulla nähneet, mutta jakkihärkiä, hevosia ja lehmiä kylläkin. Kun muutamme uuteen kaupunkiin, niin siellä kuulemma voi nähdä kameleitakin.